Sveitsin tekijänoikeuslain 19 artiklassa sanotaan, että "Julkaistuja teoksia voidaan käyttää yksityiseen käyttöön" (kursivointi lisätty), vaikka tietokoneohjelmat eivät kuulu tähän poikkeukseen. "Yksityiskäyttö" on määritelty kattamaan yksityisen käytön lisäksi myös ystävien ja sukulaisten sekä koulutusympäristöjen käyttö. Mutta kohdassa 3 sanotaan, että lukuun ottamatta henkilökohtaista käyttöä, mukaan lukien ystävien ja sukulaisten, et voi kopioida taidetta, musiikkia, nauhoittaa esityksiä tai kopioida oleellisesti kaupallisesti saatavista teoksista. (Hämmentävää ehkä siksi, että laissa viitataan kopiointiin). Laki ei nimenomaisesti salli kopiointia henkilökohtaiseen käyttöön, mutta se ei kiellä sitä (kun taas 3 kappale kieltää nimenomaisesti muunlaisen kopioinnin).

Art. Sitten kohdassa 20 sanotaan, että sinun ei tarvitse maksaa kopiosta, joka on tehty henkilökohtaiseen käyttöön (kohta 1), mutta jos "käytät" teosten yksityiseen käyttöön, mutta et henkilökohtaisen käytön yhteydessä määritelty 19 artiklan 1 kohdan a alakohdassa , sinun täytyy maksaa. Joten kirjaimet ja numerot ovat siellä, jotta voit erottaa, onko sen laillista käyttää, kopioida ja onko sinun maksettava.

Tämä viimeinen lause Art. 19

Laillisesti saataville asetettuihin teoksiin tutustumalla tehtyihin kopioihin ei sovelleta tämän artiklan mukaista yksityisen käytön rajoitusta, eivätkä ne sisälly 20 artiklan mukaisiin korvausvaatimuksiin.

on hämmentävää. Merirosvosivustot eivät itsessään ole laillisia Sveitsissä, ja henkilö, joka lataa niistä, ei käytä laillisesti tehtyjä teoksia. Silti henkilökohtainen käyttö on laillista, kopiointi tässä yhteydessä on laillista, eikä palkkioita ole velkaa, eikä laki rajoita henkilökohtaisen käytön kopiointia vain laillisiin lähteisiin.

Varoitus: Tämä vastaus on naurettavan pitkä. @ user6726: n vastaus riittää useimpiin tarkoituksiin. Mietin kuitenkin: "Entä jos henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu kopiointi ei kata latausta, voisiko sen säästää koulutus- tai tutkimuspoikkeukset?" ja kompastui odottamattomasti syvään tutkimuskanin reikään, jonka luulin voivani yhtä hyvin jakaa.

Johdanto

Täällä on yllättäviä vivahteita ja Sveitsin lainsäädännössä otetaan melko ainutlaatuinen ja sallivaa lähestymistapaa. Kysymyksessäsi käsitellään tiettyjä eroja: Käyttötarkoitus, käyttö vs. lataaminen ja kirja vs. artikkeli, mutta kaikki nämä tekijät voivat vaikuttaa. Lisäksi kun oletan, että Sci-hub on laiton lähde, on periaatteessa mahdotonta tutkia tätä kysymystä täysin ilman, että sukeltaisimme myös laillisiin ja laittomiin lähteisiin.

Tämän sanottuani uskon useimpien Sci-hubin käyttö tässä kysymyksessä on laillista Sveitsissä lukuun ottamatta

1. nimenomaisia ​​kopioiden lataamista tieteellistä tutkimusta varten
2. nimenomaisia ​​kopioiden lataamista kirjasta tai erikseen tarjotusta artikkelista koulukäyttöön.

Jos haluat nähdä, miksi luulen tämän, ota kahvia tai muuta suhteellisen harmitonta itselääkitystä valitsemallasi tavalla ja lue:

Käyttötarkoitus ja käyttäminen vs. kopiointi - 10 artikla

käyttäminen vs. kopiointi , käyttäminen on lähes varmasti määritelty artikkelissa 10, jossa kopiointi, lähettäminen, jakelu, esittäminen jne. luetellaan "käytöiksi".

Tässä vastauksessa käsittelen henkilökohtaista käyttöä, koulunkäyttöä ja käyttöä tieteelliseen tutkimukseen. Huomaa, että "käytön" määritelmällä on tässä merkitystä määritettäessä, mihin käyttötarkoitukseen (tarkoituksiin) tietty toiminta kuuluu. Ottaen esimerkin opinnäytetyön kirjoittamisesta, artikkelin lataaminen tiedoksi tai ehkä jopa viittaustarkoituksiin voisi silti kuulua henkilökohtaisen käytön piiriin, koska koulutusympäristössä ei ole suoraa käyttöä (10 artiklan merkityksessä). Kuitenkin saman artikkelin lataaminen kuvan kopioimiseksi opinnäytetyössäsi tai jakamiseksi sen luokkatovereiden kanssa (toisin kuin henkilökohtaiset ystävät) jää todennäköisesti henkilökohtaisen käytön ulkopuolelle ja tuo meidät koulukäyttöön.

Yksityisen kopion lainsäädäntö - 19 artikla

Sveitsin lain mukaan sekä "henkilökohtainen käyttö" että "koulunkäyttö" ovat yksityisen käytön muotoja. Tekijänoikeuslain (CopA) 19 artiklan 1 kohta:

Julkaistuja teoksia voidaan käyttää yksityiseen käyttöön. Yksityinen käyttö tarkoittaa:

a. teoksen henkilökohtainen käyttö tai käyttö läheisessä läheisyydessä olevien henkilöiden, kuten sukulaisten tai ystävien, piirissä;

b. opettajan ja hänen luokan työn käyttö koulutustarkoituksiin;

c. työn kopioiminen yrityksissä, julkishallinnossa, laitoksissa, toimikunnissa ja vastaavissa elimissä sisäistä tietoa tai dokumentaatiota varten.

Muokkaa: Lähteiteni ¹ toisessa käsittelyssä unohdin kaksi asiaa. Minun olisi pitänyt korostaa, että "koulunkäyttö" on rajoitettu "koulutustarkoituksiin", toisin sanoen opettamiseen / oppimiseen virallisten versioiden mukaisesti, eikä mitään kuviteltavaa käyttöä koulurakennuksessa. Lisäksi pelissä on vielä yksi käännöskysymys, joka tekee asioista vielä vähemmän varmoja. Ranskan- ja italiankieliset versiot näyttävät olevan samat kuin toimitetut englanninkieliset versiot, vaikka saksankieliset ja roomalaiset versiot näyttävät sanovan jotain "opettajan teoksen käytöstä varten hänen luokkansa ", toisin sanoen koulun käyttöä koskeva poikkeus koskee vain opettajaa. Stephan Jauner kertoo, että ranskankielistä versiota olisi pidettävä ¹ -valvonnana, mutta pidä vain mielessä, että johtopäätökseni on hieman vähemmän varma tästä syystä.

19 artiklan 3 kohdassa todetaan ottaa käyttöön rajoituksen, joka koskee koulun käyttöä kohdassa (1) (b), mutta ei tiukempaa henkilökohtaista käyttöä kohdassa (1) (a):

Seuraavat eivät ole sallittuja määritellyn yksityisen alueen ulkopuolella 1 kohdan a-kirjaimessa:

a. kaupallisesti saatavien [työesimerkkien] täydellinen tai olennainen [täydellinen] kopiointi; [...]

Huomaa, että olen säätänyt toimitettua käännöstä hieman virallisten versioiden mukaan ( DE / FR / IT / RM) ² . Olen jättänyt pois b, c & d: n, koska niitä ei voida soveltaa kirjallisiin teoksiin.

Sitten on 19 artikla (3 ^bis ). Osoittautuu, että @ user6726 on todella myynyt sen alle kutsumalla sitä "sekavaksi" heidän vastauksessaan. Koko artikkelit on omistettu sen analysoimiseksi. En aio lainata sitä; ranskan- ja saksankieliset versiot eivät edes vastaa täysin (DE). Sen sijaan tiivistän asiaankuuluvan kommentin ³ :

19 artikla (3 ^bis ) tuli voimaan vuonna 2008, ja se koski laillisia Internet-latauksia. Teknisyydestä johtuen näistä latauksista maksettiin yleensä kaksinkertainen korvaus 20 artiklan nojalla. Lisäksi on yleensä vaikea ladata osittaista teosta 19 artiklan 3 kohdan a alakohdan rajoituksen noudattamiseksi. Lainsäätäjät ylittivät, vaikka laajuudesta keskustellaan. Suurin osa on kuitenkin samaa mieltä siitä, että sanamuodonsa vuoksi 19 artiklan 3 kohdan rajoitukset eivät enää koske latauksia laillisista lähteistä. Joten vaikka 19 (3) koskee edelleen Sci-hub-lataustasi, meidän on vain pidettävä tämä ero mielessä.

Koska se liittyy toisiinsa ja mainitset sen kysymyksessäsi, käsittelen nopeasti 20 artiklaa velkaa korvausta. Asetuksen 20 artiklan 4 kohdan mukaan yksityinen käyttäjä ei yleensä käsittele tätä, joten meidän ei todellakaan tarvitse ottaa sitä huomioon:

Korvausvaatimuksia voi esittää vain valtuutettu kollektiivinen oikeuksien hallinta organisaatiot.

Tämä on tyypillistä lainkäyttöalueille, jotka sallivat yksityisen kopioinnin, yksityisen kopiokoneen mahdollinen korvaus ei ole yleensä suoraa velvollisuutta, ja kollektiiviset oikeuksien hallintajärjestöt hoitavat sen avoimesti.

Huomaa, että vain ranskankielisen version 19 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 19 artiklan 3 kohdan a alakohdan sanamuoto päivitettiin 1. huhtikuuta 2020. Tämän näyttää olevan korjaavan joitain hankalia kielioppia, joten sen ei pitäisi vaikuttaa alla oleva analyysi (joka tapahtuu joka tapauksessa Saksan oikeuskäytännössä). Aivan oikein, he eivät päivittäneet 19 (3 ​​ ^bis ). Kyllä, olen ärsyttänyt.

Yksityiskopioiden oikeuskäytäntö - 19 artikla

Huomaa: En osaa sujuvasti saksaa, joten lainaan saksankielistä lisäksi oma Googlen avustama käännös, jos joku havaitsee merkittävän virheen.

Käsittelemme ensin vuoden 2019 päätöksen 145 III 72 (DE), jonka mainitsen nimellä Swisscom , joitain kommentteja on saatavana myös osoitteesta LawInside (FR). Siinä liittovaltion korkein oikeus myönsi nimenomaisesti, että yksityiset kopiot laittomista lähteistä ovat laillisia. Swisscom 2.2.2:

[...] käyttäjän toiminta, joka kutsuu kiistanalaiset Internet-sivut ja kuluttaa kiistanalaiset elokuvat, henkilökohtaisen käytön esteestä 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti. URG on katettu riippumatta siitä, onko lähde lainmukainen vai laiton. Tekijänoikeuslain tarkistuksen yhteydessä lainsäätäjä kieltäytyi antamasta säännöstä, joka olisi kieltänyt laittomista lähteistä peräisin olevien teosten kopioinnin henkilökohtaiseen käyttöön. vaikka asiaankuuluva (tallennettu) pääkopio on asetettu laittomasti saataville Internetissä [...]

[...] käyttäjä, joka käyttää kiistanalaisia ​​verkkosivustoja ja kuluttaa kiistanalaisia ​​elokuvia, kuuluu yksityisen käytön rajojen alle 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 1 kirje a CopA, riippumatta siitä, onko kyseessä laillisesti vai laittomasti saatavilla oleva lähde. Tekijänoikeuslain tarkistuksen yhteydessä lainsäätäjä kieltäytyi antamasta säännöstä, joka olisi kieltänyt laittomista lähteistä peräisin olevien teosten kopioinnin yksityiseen käyttöön. käyttäjän tekemä rikkomus CopA-sopimuksen 19 artiklan mukaisesti, kun annettu (tallennettu) lähdekopio on tehty laittomasti saataville Internetissä [...]

Vaikka tapaus koski nimenomaan henkilökohtaista käyttöä 19 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tuomioistuin näyttää yleistävän kaiken 19 artiklan yksityisen käytön erityisesti käyttämällä yleistä termiä "yksityinen käyttö" (DE: Eigengebrauch ) "henkilökohtaisen käytön" sijaan ( DE: Työn käyttö henkilökohtaisessa tilassa ), kuten kohdassa 19 (1) (a).

Koulunkäytössä on kuitenkin 19 (3) kohdassa muita rajoituksia, joita ei ole niin helppo tulkita. Tätä varten tarkastelemme pääasiassa tapausta 140 III 616 (DE), joitain kommentteja on saatavana myös osoitteesta swissblawg (DE). Mainitsen tämän päätöksen nimellä ETH Zürich vastaajan, Sveitsin liittovaltion teknisen instituutin Zürichissä, jälkeen. Kyse oli siitä, että ETH Zürich toimi asiakirjatoimituspalveluna, jossa ne skannasivat maksua vastaan ​​kirjastossaan olevia artikkeleita ja lähettivät ne sähköpostilla yksityiselle käyttäjälle ( ETH Zürich A.b). He voittivat tapauksen kaikissa pisteissä.

Sci-hub-skenaarion ja ETH Zürich in välillä on merkittäviä eroja. Ennen kuin otamme tuomioistuimen havainnot soveltuviksi, meidän on poistettava tämä aukko. Erot:

1. Kopiointi tapahtuu analogisesta lähteestä. Sveitsin tekijänoikeuslaji on yleensä teknologianeutraalia. Sillä, onko kopiointi analogista vai digitaalista, ei ole merkitystä ( ETH Zürich 3.4.1). Siksi voimme jättää huomiotta tämän eron.
2. Kolmas osapuoli tekee kopiointia. 19 artiklan 2 kohdassa tietyt kolmannet osapuolet sallivat toimia sellaisen henkilön puolesta, joka käyttää yksityisiä kopiointioikeuksia. Kolmas osapuoli noudattaa kuitenkin 19 (3) rajoitusta, vaikka yksityinen kopiokone ei olisikaan ( ETH Zürich 3.5.1-3.5.2). Koska kolmannet osapuolet ovat rajoitetumpia, yksityisille käyttäjille se on laillista, jos se on laillista heille.
3. Kopiointi on mahdollisesti kaupallista. Kaupallinen kopiointi on yleensä rajoittavampaa, joten jos ETH Zürichin toimet ovat laillisia, se olisi laillista myös yksityiselle käyttäjälle. Julkisena yliopistona jotkut lainkäyttöalueet voivat myöntää ylimääräisiä oikeuksia, mutta tällä tosiseikalla ei ole merkitystä päätöksessä muutoin kuin tekemällä siitä vieläkin selvempi. ETH Zürich on 19 artiklan 2 kohdan mukainen kolmas osapuoli. Mitään näistä eroista ei pääty lopuksi keskusteluun, joten voimme ohittaa tämän eron.
4. Kopiointi on peräisin laillisesta lähteestä. Huolimatta siitä, että Sveitsin yksityisoikeudellisissa laeissa sallitaan laittomat lähteet, tässä on konkreettisia eroja. Artiklan 19 (3 ​​ ^bis ) eron lisäksi tuomioistuin huomauttaa, että kirjastolla on oltava laillinen pääsy kyseiseen teokseen ( ETH Zürich 3.4.2). Eroista ⁴ huolimatta tuomioistuin analysoi, rikkooko kopiointitoimenpide 19 artiklan 3 kohdan a alakohdan rajoitusta, mitä juuri tarvitsemme laittoman lähteemme vuoksi. Joten vaikka tämä Sci-hub-kysymys ja ETH Zürich vievät eri polkuja kohtaan 19 (3), mielestäni johtopäätökset ovat samat.

Kun nämä erot on ratkaistu, Uskon, että voimme pitää tuomioistuimen päätelmiä soveltuvina.

19 (3) kohdan selkeä lukeminen kertoo meille, että käyttötarkoituksella on merkitystä, vaikka onkin mukavaa nähdä, että tuomioistuin vahvistaa tämän ytimekkäästi ( ETH Zürich 3.5.3):

[...] eine vollständige oder weitgehend vollständige Vervielfältigung im Handel erhältlicher Werkexemplare zum Schulgebrauch (Art. 19 Abs. 1 lit. b URG) oder zum betriebsinternen Gebrauch (Art. 19 Abs. 1 lit. c URG) jedem Fall verboten ist, [...]

[...] täydellinen tai olennaisesti täydellinen kopio kaupallisesti saatavilla olevien näytteiden käyttö koulunkäyttöön (CopA: n 19 §: n 1 momentin b kohta b) tai yrityksen sisäiseen käyttöön (CopA: n 19 artiklan 1 kohdan c alakohta) on kielletty kaikissa tapauksissa, [...]

Huomaa, että tämä kielto ei koske henkilökohtaista käyttöä defi 19 artiklan 1 kohdan a alakohdassa.

Mitä tavallinen lukeminen ei kerro meille, on "työesimerkin" määritelmä (DE: Werkexemplar ). Siitä eteenpäin siirrymme ETH Zürich 3.6.3: een, joka itse mainitsee vakiintuneen lain, joka ulottuu vuoteen 1989:

[...] termi "työkopiot" 19 artiklan 3 kohdassa. a URG: tä ei pidä rinnastaa URG: n 2 artiklan mukaiseen työtermiin: Teoksen kopio ei ole yksittäinen tieteellisen lehden lehtiartikkeli, yksittäinen novelli antologiasta tai musiikkikappale pitkäsoittolevystä, vaan kaupassa tarjottu kopio lehden muodossa, antologian tai pitkäkestoisen levyn [...]

[...] termi "teoksen yksilöt" 19 artiklan 1 kohdassa. 3 kirjainta a CopA ei pidä rinnastaa 2 artikkelin termiin "työ". CopA: Yksittäinen tieteellisen lehden artikkeli, novelli antologiasta tai LP: n musiikkikappale ei ole teosnäyte, mutta kaupassa tarjottu näyte lehden, antologian tai LP: n muodossa [...]

Tuomioistuin viettää huomattavasti aikaa tähän kohtaan ( ETH Zürich 3.6.3-3.6.7), että "kaupassa tarjottu näyte" tai lyhyesti "myyntiyksikkö" on vertailukohtana "täydellisen työn yksilön" mittaamiseen. Erityisesti he huomauttavat, että kustantajat voivat tehdä artikkelista myyntiyksikön, jos he haluavat ( ETH Zurich 3.6.5). Mutta entä jos yksittäinen artikkeli on saatavana myös päiväkirjasta? Vaikka tuomioistuin on selvä, että saman artikkelin kopioiminen päiväkirjasta on edelleen laillista ( ETH Zurich 3.6.5), on vähemmän selvää siitä, kuinka kopioida artikkeli yksilöllisestä tarjonnasta. Olen lukenut ETH Zurich 3.6.3-3.6.7 kokonaan (vaikka huomautan jälleen, etten puhu sujuvasti saksaa), että yksilöllinen artikkeli on siinä tapauksessa myyntiyksikkö eikä sitä voida kopioitu kokonaisena tuosta lähteestä, vaikka sitä tarjotaan lisäksi osana myyntiyksikköä muualla.

Ottaen huomioon tämän oikeuskäytännön ja soveltamalla sitä suoraan Sci-hubin latauksiin, yksilöllistä tarjousta, riippumatta siitä, onko se kirja, päiväkirja tai artikkeli, ei voi ladata laillisesti koulukäyttöön. Jos Sci-hub tarjoaa kuitenkin päiväkirjan tai muun kokoelman, edellä mainittujen perusteiden mukaan olisi laillista ladata yksittäisiä artikkeleita tuosta kokoelmasta. Huomaan kuitenkin, että tässä päätöksessä on kaksi asiaan liittyvää näkökohtaa, joiden mielestäni on vaikeaa soveltaa suoraan siihen, mikä on tosiasiassa laitonta julkaisijaa, joka tarjoaa ilmaisia ​​tarjouksia. Yksi, myyntiyksikön käsite näyttää hajoavan kokonaan. Kaksi, mikä estää laittoman julkaisijan yhdistämästä mielivaltaisesti artikkeleita tämän myyntiyksikön eron kiertämiseksi? Molemmat huoleni ovat kuitenkin julkaisijan puolella, ei ole selvää, kumpikaan näistä huolenaiheista vaikuttaisi suoraan laillisuuteen yksityisen käyttäjän suhteen, joka ei ehkä tiedä lähteen olevan laitonta.

Tieteellinen tutkimus - 24 d artikla

24 d artiklan 1 kohta sallii teknisen kopioinnin tieteellistä tutkimusta varten, mutta vaatii nimenomaisen laillisen pääsyn, mikä todennäköisesti sulkee pois Sci-hubin:

Tieteellistä tutkimusta varten on sallittua kopioida teos, jos kopiointi johtuu teknisen prosessin käytöstä ja jos kopioitaviin teoksiin pääsee laillisesti.

Huomaa, että tämä on uskomattoman uusi artikkeli, joka on ollut voimassa vain 1. huhtikuuta 2020 lähtien, joten tuskin on tältä osin oikeuskäytäntöä. Lyhyestä tutkimuksesta, miksi vain tekninen kopiointi on sallittua, näyttää siltä, ​​että tämä artikkeli oli nimenomaan tarkoitettu helpottamaan tekstin ja tiedon louhintaa.

Väliaikainen kopio - 24 a artikla

Jos latauksesi ei ole laillista 19 artiklan nojalla, se voi silti olla laillista 24 a artiklan nojalla. Se sallii erityisesti väliaikaiset lataukset teknisistä syistä, kuten lataukset, jotka Internet-selain tekee säännöllisen selaamisen aikana (tietyn latauskopion manuaalinen tekeminen ei lasketa tähän artikkeliin). Tapauksessa 133 III 473 4.4 liittovaltion korkein oikeus tosiasiallisesti julisti tällaisen väliaikaisen teknisen latauksen lailliseksi jo ennen tämän artiklan hyväksymistä ja viittasi lisäksi vielä voimaan tulleeseen 24a:

[...] Jos haluat lukea näytössä olevia sähköisiä papereita tai verkkotarjouksia, teokseen on päästävä Internetin kautta, jolla suojatut tiedot päämuistissa tai muissa puskureissa Kyselyjä tallennetaan ja tekijänoikeuksien osalta kopio tehdään. Tämä haihtuva varastointi ei kuitenkaan salli teoksen mitään käyttöä käsityksen ulkopuolella; pikemminkin se on osa harjoittelua. Sillä ei ole itsenäistä taloudellista merkitystä, minkä vuoksi se on suljettava tekijän jäljentämisoikeuden ulkopuolelle (BÜHLER, op. Cit., S. 166; vrt. Myös luonnos URG: n uudesta 24 a artiklasta, jonka mukaan teoksen väliaikainen jäljentäminen on sallittu, jos se on epävakaa tai ovat mukana, edustavat kiinteää ja olennaista osaa teknisessä prosessissa, niitä käytetään yksinomaan välittäjän välittämässä verkossa kolmansien osapuolten välillä tai lailliseen käyttöön, eikä niillä ole itsenäistä taloudellista merkitystä; BBl 2006 s. 3444). [...]

[...] Jotta sähköiset paperit tai verkkotarjoukset voidaan lukea näytöltä, teokseen on päästävä Internetin kautta, jolloin suojatut tiedot tallennetaan asiakkaan työmuistiin tai muihin puskurimuistoihin. tekijänoikeuslaista tehdään kopio. Tämä ohimenevä tallennus ei kuitenkaan salli teoksen käytön ylittää havaintoa; se on pikemminkin osa työn välittämistä. Sillä ei siis ole itsenäistä taloudellista merkitystä, minkä vuoksi se on suljettava tekijän jäljentämisoikeuden ulkopuolelle (BÜHLER, loc. Cit., S. 166; ks. Myös luonnos uudeksi Copa-sopimuksen 24 a artiklaksi, jonka mukaan väliaikaiset kopiot teoksen teot ovat sallittuja, jos ne ovat ohimeneviä tai satunnaisia, ovat kiinteä ja olennainen osa teknistä prosessia, niiden ainoana tarkoituksena on mahdollistaa työn välitys verkon välityksellä kolmansien osapuolten välillä välittäjän toimesta tai lailliseen käyttöön eikä niillä ole riippumaton taloudellinen merkitys; Federal Gazette 2006 s. 3444). [...]

Tässä tapauksessa lähde oli jälleen laillinen. Vaikka en löytänyt suoraa vastaavaa loppukäyttäjille, jotka kopioivat laittomista lähteistä, on olemassa muutamia vahvoja perusteluja:

• Swisscom 2.3.2 myöntää, että 24a koskee laitonta lähteistä ainakin Internet-palveluntarjoajien suhteen, vaikka samanaikaisesti ei käsitellä samaa kysymystä loppukäyttäjille, koska heidät kuului jo 19 artiklaan tässä tapauksessa.
• Laittomia lähteitä vastaan ​​ei ole säännöksiä, joten ei pidä lukea, samanlainen kuin Swisscom 2.2.2: n 19 artiklan tulkinta.
• Sveitsin tekijänoikeuslain voimakkaasta teknologianeutraalista tulkinnasta johtuen voimme tehdä analogian analogisiin lähteisiin . Laittomien analogisten lähteiden katselu ei ole yleensä laitonta, joten vastaavasti digitaalisten lähteiden ei pitäisi olla laitonta huolimatta väliaikaisesta teknisestä kopioinnista, samanlainen kuin ETH Zürich 3.4.1 & 3.4.3.

Päätelmä

Kaiken kaikkiaan tässä on kaikki käyttämäni tapaukset sekä oikeudellinen syy, jonka olen maininnut tässä uskomattoman pitkässä vastauksessa ⁵ :

1. Kaikissa tapauksissa pelkästään Sci-hubin lukeminen / selaaminen ilman pysyvän latauksen tekemistä on laillista.
   • Syy: Artiklan 24 a mukaan selaimesi voi tehdä väliaikaisia ​​kopioita eikä tietojen laillisuudesta ole mitään säännöksiä. lähde.
2. Kirjan lataaminen henkilökohtaiseen käyttöön on laillista.
   • Syy: 19 artiklan 1 kohdan a alakohta on pohjimmiltaan yleinen tekijänoikeuspoikkeus tiukasti henkilökohtaiseen käyttöön.
3. Artikkelin lataaminen päiväkirjasta koulukäyttöön on laillista.
   • Syy: Sallittu 19 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, ei rajoitettu 19 artiklan 3 kohdan a alakohdassa, koska päiväkirjaartikkeli katsottiin ote teoksesta ETH Zürich : n mukaan.
4. Kirjan tai erikseen tarjotun artikkelin lataaminen koulukäyttöön Sci-hubista on laitonta, laillinen lähde tekisi tämän laillinen.
   • Syy: 19 artiklan 3 kohdan a alakohdassa rajoitetaan kokonaisten työesineiden kopiointia, tosin laillisella lähteellä 19 artiklan 3 kohta ^bis poistaa tämän rajoituksen.
5. Kirjan tai artikkelin lataaminen Sci-hubista tieteellistä tutkimusta varten on laitonta. Jos lähde on laillinen, kopioiminen teknisistä syistä on laillista.
   • Syy: 24d artikla on ainoa säännös, joka säätelee kopiointia tieteellisiin tarkoituksiin.

Korostan, että nämä havainnot eivät ole 100-prosenttisesti varmoja, ja monia osia on vielä testattava täysimääräisesti tuomioistuimissa.

Lisätietoja

Jos voit lukea ranskaa. Löysin Stephan Jaunerin pro gradu -tutkielman olevan paras yleiskatsaus yksityiseen käyttöön Sveitsissä. Muuten suosittelen, että CCdigitallaw on saatavana englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja italiaksi (vaikka huomaan, että olen huomannut muutamia hankalia käännöksiä englanniksi).

Alaviitteet