Kysymys ei pääosin tule esiin Yhdysvalloissa, mutta joillakin virallisesti kaksikielisillä lainkäyttöalueilla, kuten Kanadassa. Jos joku uskaltautuu muotoilemaan Yhdysvaltain lakia farsiksi tai espanjaksi, se voi olla heidän mielestään ystävällinen teko, mutta sillä ei ole virallista asemaa: vain annetulla lailla on oikeudellinen painoarvo. Vaikka Intia on virallisesti monikielinen monin tavoin, parlamentin toimien on oltava englanninkielisiä - englanninkielinen versio on todistusvoimainen, vaikka käännöksiä voidaankin tehdä.

Kanadassa sekä englannin- että ranskankieliset versiot ovat virallisia; joten R. v. Collins, [1987] 1 SCR 265, havaitaan ristiriita:

Ranskalainen tekstiversio, joka kääntää voisi tuoda hallinnon oikeuden epämiellyttäväksi, on vähemmän rasittava kuin tiukempi englanninkielinen versio, " tuottaisi oikeuden hallinnon maineeksi", ja siksi se on parempi, koska se suojaa paremmin oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

(vedoten erilliseen tulkinta-, lempeys- ja epäselvyysperiaatteeseen).

On joitain viitteitä siitä, että EU-direktiivit voidaan kääntää tosiasia, että vuoden 1979 lintudirektiivi käännettiin englannista slovakiksi muutama vuosi myöhemmin. EU: n tapauksessa käännösten pääosasto kantaa tämän vastuun.

Vaikka alkuperäinen kysymys koskee Yhdysvaltain lakia, kansainvälisiä sopimuksia koskevat yleissopimukset (jotka laaditaan usein useilla kielillä) ovat informatiivisia siitä, miten tätä kysymystä käsitellään muissa yhteyksissä.

Wienin sopimusoikeusyleissopimus on YK: n yleissopimus kansainvälisistä sopimuksista. 33 artiklassa käsitellään (lyhyesti), kuinka sopimuksia, joissa on useita versioita useilla kielillä, tulisi tulkita:

1. Kun sopimus on todennettu kahdella tai useammalla kielellä, teksti on yhtä arvovaltainen kaikilla kielillä, ellei sopimuksessa toisin määrätä tai osapuolet sopivat, että erimielisyyksien tapauksessa tietty teksti on ensisijainen.
2. Sopimuksen versio muulla kuin yhdellä kielellä jossa teksti on todennettu, pidetään todistusvoimaisena tekstinä vain, jos perussopimus niin määrää tai osapuolet sopivat siitä.
3. Sopimuksen ehdoilla oletetaan olevan sama merkitys jokaisessa todistusvoimaisessa tekstissä.
4. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa tietty teksti on vallitseva 1 kohdan mukaisesti, kun aitojen tekstien vertailu paljastaa merkityseron, jota 31 ja 32 artiklan soveltaminen ei poista, merkitys, joka parhaiten sovittaa yhteen tekstit sopimuksen kohteen ja tarkoituksen suhteen on noudatettava pted.

Joten perussopimukset ovat "todennettu" joillakin kielillä, joista osapuolet sopivat hyväksymishetkellä; osapuolet voivat kuitenkin sopia, että tietyllä versiolla on etusija muiden suhteen. Sopimusversioita muilla kielillä ei "todenneta", elleivät osapuolet ole sitä sopineet. Ja jos todennettujen versioiden välillä on ristiriitaisuuksia, ero olisi ratkaistava "sopimuksen kohteen ja tarkoituksen suhteen".

Esimerkiksi itse sopimusoikeutta koskeva Wienin yleissopimus on todennettu viidellä kielellä (katso 85 artikla):

Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale, jonka kiinan-, englannin-, ranskan-, venäjän- ja espanjankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

Lakimiehet ja tuomioistuimet.

Jopa Yhdysvalloissa lait kirjoitetaan yksityiskohtaisella ja tarkalla englannin kielellä, jota voidaan melkein ajatella erillisenä kielenä. ("Legalese" on vain puoli vitsi; kysymyksesi lainaus ei ollut englannin lain kääntämisestä toiselle kielelle, vaan sen tulkitsemisesta, mitä laki todella tarkoitti p> Asianajaja on siis osittain tulkki, joka kääntää Legalesen mihin tahansa kieleen (englantiin, espanjaan jne.), jota heidän asiakkaansa tarvitsee.

Tuomioistuimet ratkaisevat erimielisyydet, kun kahden osapuolen käyttämät käännökset eroavat toisistaan.